keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Tietoiskut 2018: Ei niin kauhean vakavasti pikkupuista

Nykyisin rakennettavat pihathan tuppaavat olemaan standardiltaan noin 800 m2 tai allekin. Tämä asettaa varsinkin puille omat haasteensa, kun ne sattuvat olemaan niitä isoimpia eläviä elementtejä mitä pihalle istutetaan tai siellä jo valmiiksi on. Kompromissejä täytyy usein tehdä joko määrän tai lajien suhteen, jotta saadaan maksimoitua puiden tuottama hyötysuhde. Jokainen perhehän on omanlaisensa ja vaatimukset pihalle eroavat pihalta toiselle siirryttäessä. Tosin on paljon pihoja jotka lähtökohtaisesti ovat sopivia kaikkia haluttuja toimintojakin ajatellen, mutta sitten joskus muut asiat, kuten naapurin varjostava metsä tai maaperä asettavat haasteita pihan toimivuuden saavuttamiseksi. Pitää siis joskus nähdä vähän vaivaa toteutusvaiheessa tai tehdä niitä kompromissejä.

Kuva: Jaana Erkinjuntti
Puutarhaharrastajalle standardin kokoiset 700 tai 800 m2 tontit ovat kyllä sitten taas lähtökohdiltaan jo melkein liian pieniä. Talonrakennuksen ja pihareittien jälkeen, jos siellä haluaa vielä viljellä paljon hyötykasvillisuutta, pitää trampoliinia, keinuja, saada koristekasvit kukoistamaan ja mahduttaa kasvihuone ja vielä jättää tilaa lasten pallopeleihin, on tila kortilla. Maakellarikin olisi kiva lisä. Raamit tulevat äkkiä siten täyteen tai on odoteltava lasten kasvamista aikuiseksi, jotta saa toteutettua kaikki haaveet pihan suhteen…kunnes sitten tulee lastenlapsia. Puutarhaihmisen kannattaa siis jo lähtökohtaisesti katsella tonttia, joka ilmansuunnaltaan, naapurin talon / puiden ei varjostuksilta ja kooltaan olisi sopiva tähän harrastukseen. Ja sitten vielä se maaperä... Koska tosiaan kaikki eri toiminnot vievät pihalta tilaa, tulee ne sitten sijottaa mahdollisimman järkevästi ja kompaktisti, ettei vain mitään turhaa tai liikaa tilaa vievää olisi pihalla. Tällä hetkellä tätä kirjoittaessani maaliskuussa voisi turhakkeeksi laskea nuo ikkunasta näkyvät valtavat lumikasatkin, jotka nekin tulee ikävä kyllä huomioida pihasuunnittelussa. Tosin vesivarantona ja pakkassuojana ei lumi tosiaankaan ole turhake. Puhumattakaan pakkasen hyödystä tuholaistorjunnassa….

Kompaktilla pihallahan tulee olla sitten kompakteja pihapuita. Ja hyötysuhde maan päällä tietenkin pitäisi olla tehokkuuden nimissä mahdollisimman hyvä, oli se sitten koristearvo tai sadontuotto. Näitä puulajeja vaan ei tahdo olla ihan ylen määrin Oulun korkeudella V-vyöhykkeellä, kun tosiaan tuo lämpösumma ei ole samaa luokkaa kuin tuolla eteläisessä Suomessa.

Nettipalstoilla näkyy niin vietävän ihanasti kukkivia puita mutta vyöhykeraamit vain tulevat vastaan. Ehdotetaan kokeilemaan ja suojaamaan puita talvipeitteillä …… Hah. Toki meillä pieniä puita löytyy ja koristearvoltaankin niissä on todella kauniita. Myös satoa tuottavia puita on mahdollista kasvattaa aivan pienistä keskikokoisiin asti. Lisäksi melkein joka vuosi markkinoille tulee jotain uutta ja kokeilemisen arvoista. Nimenomaan monesti kokeilemisen, koska puuvartisilla talvehtimiskriteerit ovat vuosien, jopa vuosikymmenien testien tulos. Vyöhykesuositusta on siten aina ihan mahdotonta uusista tulokkaista tarkemmin antaa. Ja pihatkin kun pakkaavat olla olosuhteiltaan vähän erilaisia. Suur- ja pienilmaston erot saattava vaihdella jopa kaupunginosien välillä 1 tai joskus jopa 2 vyöhykkeenkin verran. Ja tämäkös harrastajia joskus sapettaa, kun kaverilla on liian hyvät olosuhteet omiin verrattuna. Kaikille olosuhteille ei voi mitään, mutta aina niitä voi yrittää parantaa ja joskus kokeilut onnistuvatkin, ainakin muutamaksi vuodeksi, kunnes tulee se kova ja karu talvi mikä vie mennessään ne kestävätkin. Onhan tuo ilmastokin lämpenemässä….

Jotta ei kovin kokeiluksi menisi pienten puiden kanssa niin kannattaa pitäytyä jo valmiiksi testatuissa lajeissa ja lajikkeissa niin vältytään ainakin pahalta mieleltä ja toisaalta rahan ja työmäärän menetyksiltä. Näitäkin pikkupuita ja osasta voisi kai sanoa, että isoja pensaita, meillä löytyy kymmenittäin eri tarkoitusperiin sopivina. Joukossa on myös ikivihreitä tai erinomaisia ruskavaihtoehtolajeja. Jokaiselle pihalle löytyy siten varmasti se oma pikku puu, useampikin joko suoraan lajina tai puutarhurin saksimana. Tosin voihan nämä testatutkin puut istuttaa väärään paikkaan ja väärin…

Jaana Erkinjuntti

Jaana Erkinjuntti on pihasuunnittelija sekä Oulun puutarhayhdistyksen puheenjohtaja. Hän kertoo tarkemmin pienen pihan puista tietoiskussa messulavalla ja on koko päivän tavattavissa Oulun puutarhayhdistyksen esittelypisteellä. 

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Siikajoen ruusu julkistetaan messuilla

Rosa x majorugosa 'Siikajoki' Kuva: Minna Luoma
Messuilla on tänä vuonna erityistä aihetta juhlaan, kun saamme omaan kuntaamme oman ruusun!

Tuo ruusu on metsäruusun ja kurtturuusun välisen risteymän kerrannaiskukkainen muoto. Vastaavaa on tavattu Suomesta ensimmäiseksi Punkaharjulta tien varresta, jonne se on todennäköisesti tullut Venäjältä. Sittemmin on selvinnyt, että ruusu risteytyy luontaisesti myös Suomessa.

Siikajoelta löydetty ruusu on nimetty. Saammeko esitellä: Rosa x majorugosa 'Siikajoki', siikajoenruusu.

Ruusua juhlistetaan messulavalla klo 12 alkaen ja infopisteellä otamme vastaan ennakkotilauksia.

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Tietoiskut 2018: Puutarhanhoidon tulevat trendit

Yksi mukavimpia asioita keskellä talvea on juoda aamukahvia ja katsella keittiön ikkunasta, kun linnut tulevat syöminkeihinsä lintulaudalle. Ei vaadi kuin hetken täyttää se pähkinöillä ja siemenillä ja minut palkitaan siitä kesällä ihanalla liverryksellä puutarhassani.

Vuosia kestäneen haitallisten kemikaalien käytön ja elinympäristöjen tuhoamisen sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksien takia lintu-, piennisäkäs- ja hyönteispopulaatiot ovat jyrkästi vähentyneet. Puutarhureina meillä on vastuu vaalia villielämää puutarhoissamme saadaksemme populaatiot elvytettyä ja kasvamaan.

Kuva: Adrian Evans
Istuttamalla puutarhaan erilaisia puita, pensaita ja kukkia -luonnonvaraisia tai muualta tuotuja, voimme tehdä puutarhastamme villielämän taivaan. Tämän vuoden isona trendinä on nähdä puutarha ei ainoastaan yksittäisinä kasveina vaan toisiinsa sidoksissa olevien lajien yhdyskuntana, jossa jokaisella on oma roolinsa kokonaisuudessa.

Ekologina olen todella iloinen, että tämä asia on ymmärretty laajemmin. Käyttämällä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa puutarhaa hoidetaan kokonaisuutena yksittäisten kasvien sijaan, saadaan luotua win-win-tilanne, jossa voittajia ovat kaikki elolliset kasvista hyönteiseen ja ihmisestä sieneen.

Kuva: Adrian Evans
Tarve kasvattaa itse osa omasta ruuasta lisääntyy jatkuvasti, koska ruoan alkuperä ja terveellisyys kiinnostavat entistä enemmän. Olipa kyseessä sitten yksinkertaisesta parvekelaatikosta tai suuresta keittiöpuutarhasta, mikään ei voita itse viljellyn sadon tuomaa tyydytystä. Ilmaston lämpenemisen ansiosta kasvukausi on pidentynyt molemmista päistä, joten kylvöt voidaan tehdä aiemmin ja sato korjata myöhemmin, mikä hyödyttää pitkän kasvukauden vaativia kasveja.

Ilmastonmuutoksen seurauksista on tulossa yhä näkyvämpiä, mikä puolestaan vaikuttaa puutarhanhoitoomme. Ne tulevat sanelemaan puutarhojemme tyylit ja kasvatettavat lajit. Kasvit, jotka kymmenen vuotta sitten eivät varmasti olisi pärjänneet Suomen talvessa, ovat alkaneet osoittaa selviämisen merkkejä. Sateiden ennustamattomuus tulee haittaamaan tämän arvokkaan resurssin hyödyntämistä maapallolla.

Vesi kaikissa muodoissaan tuo rauhallisuutta. Samoin puutarhani on minulle rauhan tyyssija ja paikka, jossa voin unohtaa päivän kiireet. Puutarhanhoidon suosio kasvaa, koska se ei ainoastaan anna hyvää mieltä, vaan myös hoitaa ruumista ja sielua. Tämän arvo korostuu entisestään nopeasti teknologisoituvassa elämäntyylissämme.

Niin kotonakin. Huonekasvien suosion nousu näkyy puutarhakaupoissa tällaisten kasvien lisääntyvänä tarjontana. Kasvit puhdistavat ilmaa ja tarjoavat rauhoittavan ympäristön. On myös todistettu, että kasvit lievittävät stressiä ja parantavat keskittymistä. Siksi monet julkiset tilat kuten koulut, toimistot ja ravintolat parantavat valjuja tilojaan yksittäisillä kasveilla tai jopa suurilla viherseinillä.

Riippumatta siitä, olemmeko mieltyneet puutarhan vai sisäkasvien hoitoon, uskon, että vuodesta 2018 tulee hyvä vuosi ja meille jälleen uusi mahdollisuus paneutua luontoon tässä hienossa harrastuksessa, jota me kaikki rakastamme.


Adrian Evans

Adrian Evans on suomalaistunut brittipuutarhuri, joka tunnetaaan mm. Kotipuutarha-lehden kolumnistina. Hän kertoo tarkemmin puutarhanhoidon tulevista trendeistä ja mm. ihanan vapauttavasta "epätäydellisestä puutarhanhoidosta" keväällä 2018 messuillamme.