maanantai 23. toukokuuta 2016

Ensi vuonna nähdään!

Messut olivat kaikin puolin onnistuneet ja sää suosi!

Lämmin kiitos messuvieraille, näytteilleasettajille ja järjestäjätahoille!

Kuvia messuilta löytyy täältä sekä tapahtuman Facebook-sivuilta.

Ensi vuonna on taas luvassa mielenkiintoisia uutta, ja toki myös tämän vuoden hyväksihavaittuja juttuja. Kaikki saatu palaute luetaan huolella ja pyritään huomioimaan seuraavaa tapahtumaa suunniteltaessa. Infossa palautetta antaneiden kesken arvotun lähituotekorin voitti Lilli Paldanius. Onnittelut!

Ensi vuonna nähdään 20.5.2017!
Niin ja sitä ennen tietysti syksyllä tavataan Ruukin luomu- ja lähituotemarkkinoilla ;)


torstai 19. toukokuuta 2016

Messuilta myös mahantäytettä

Messuilta löytyy myös ruokailu- ja kahvittelumahdollisuuksia!

- keittolounas (jauhelihakeitto lähituotteista)

- kahvila

- makkaranmyynti

- jäätelökioski (Sortolan jäätelö)

Lisäksi myynnissä paljon ihania lähiruokaherkkuja myös mukaan!

maanantai 16. toukokuuta 2016

Messulavan ohjelma


Lisäksi messuilla on mukavaa oheispuuhaa, nähtävää ja koettavaa, josta tulee vielä lisätietoa tässä viikon mittaan.

tiistai 3. toukokuuta 2016

Ingan vinkit: Pähkinän tarina

Pähkinä. (Kuva: Markku Nuojua)
Maatiainen ry. on valinnut pähkinäpensaan vuoden maatiaiskasviksi. Pähkinä on esillä myös puutarhamessuillamme, jonne sitä tulee myyntiin eri-ikäisinä taimina. Nyt messuja odotellessa alkupalaksi Ingan tarinaa pähkinästä:

Olen viettänyt lapsuuteni Laitilassa pähkinälehdossa. Sieltä kävin oman mummuni kanssa hakemassa sisäkukille vaihtomullat ja keräämässä kuivia oksia "suvipuiksi" hellan lämmitykseen. Pähkinöitä kerättiin syksyisin kilpaa oravien kanssa.

Elämä heitti minut pysyvästi Pohjanmaalle. Huomasin kaipaavani pähkinälehtoa, en niinkään pähkinäpensaiden takia, vaan niiden alla viihtyvien varhaiskevään kukkijoiden takia: pystykiurunkannus, sinivuokko, valkovuokko, kevätlinnunherne, iso- ja pikkukäenrieska, karhunlaukka.... Niinpä tuumasta toimeen. Toin Laitilasta pähkinän siementaimia, jotka ottivat tontin välittömästi omakseen. Olisihan niitä voinut leikata, mutta en raaskinut. Tarjosivat hyvää näkösuojaa.

Olen laiska haravoija. Huomasin, että pähkinä sopi minulle erinomaisesti. Lehdet liiskaantuivat syyskosteudessa pensaiden alle lentämättä naapurin puolelle ja olivat käytännössä hajonneet kevääseen mennessä. Samalla alustan multa muuttui itsestään lehtomaiseksi tarjoten luontaiselle eteläisen Suomen lehtolajistolle otolliset olosuhteet.

Olin kuvitellut, että satoa pähkinöistä tuskin Ruukissa tulisi, mutta toisin kävi. Ensin alkuun eivät edes meidän oravamme älynneet niitä syödä, mutta kun osa sadosta oli tippunut ränniin ja turvonnut auki, niin oravat olivat hoksanneet herkkuapajan. Nyt olen lapsuuteni tilanteessa: kilpailen oravien kanssa saaliista. Jopa käpytikka kolosi yhtenä syksynä koko sadon puoliraakana.

Minulla on tuttavaverkostoa Rovaniemeä ja Sotkamoa myöten. Olen vienyt tuliaisiksi pähkinän alkuja (kaksi, jotta sadon varmistumiseksi tarvittava ristipölytys onnistuu) ja kuullut niiden viihtyvän.

Olin tosi iloinen, kun luin, että Maatiainen ry on valinnut pähkinäpensaan vuoden 2016 maatiaiskasviksi. Pähkinä sopii sellaiseksi hyvin, sillä vaikka kyse on luonnonkasvista, sen leviämistä on ihminen kivikaudesta asti edistänyt.

Inga Nuojua on puutarhamessujen taustavoima ja Kotipuutarha-lehden mustan muovin mannekiiniksi tituleeraama oman tiensä kulkija. Ingan lajistoltaan uskomattoman rikkaassa puutarhassa ei rehkitä, vaan keskitytään nauttimaan kaikista luonnon vivahteista. Luomusti.